Kouvolan kaupunki

Salpausselän harjanteella, Kymijoen tuntumassa sijaitsee kaunis Kouvolan kaupunki. Valtaosa kouvolalaisista saa toimeentulonsa palveluammateista. Kaupunki tunnetaan erityisesti Tykkimäen huvipuistosta.

Tietoa Kouvolan kaupungista

Perustettu	1960
Väestö	31 075 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	44,88 km2
Maapinta-ala	43,75 km2
Vesipinta-ala	1,13 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	692 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	19,00 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,95 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Aimo Ahti
Kotisivut	www.kouvola.fi
Sähköposti	kirjaamo@kouvola.fi

Kouvolan sijainti

Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kymenlaakson maakunta

Kouvolan historia

Kylä kasvaa vähitellen

Kouvolan kylän nimi esiintyi ensimmäisen kerran jo 1400-luvulla. Kymijoki ja Salpausselkä olivat tärkeitä kulkuväyliä, samoin Viipurin tie 1400-luvulta alkaen. Haja-asutusalueesta alkoi muodostua kylä, kun asukkaat oppivat savipeltojen viljelyn, ja kyläasutus lähti leviämään Saarennosta Kymijoen rannan suuntaan.

Kouvolan kylästä kehkeytyi vauras viljelyalue Ruotsin vallan aikana 1700-kuvulla. Kehitystä hidastivat suuret sodat, joiden taisteluareenaksi Kouvolakin joutui, sekä nälkävuodet. Vuosina 1743—1809 Ruotsin ja Venäjän välinen valtakunnanraja kulki Kymijokea pitkin. Kouvolaan tuli lauttapaikka vuonna 1812 ja kestikievari 1838.

Metsäteollisuus piristää seutua

Alueelle alkoi kehittyä metsäteollisuutta 1800-luvun lopulla, kun Riihimäen—Pietarin rautatie valmistui ja Kymijoen koskien partaalle rakennettiin puuhioke-, paperi- ja kartonkitehtaita. Rautatieasema Kouvolassa avattiin vuonna 1875. Savon radan valmistui vuonna 1889, ja vuoteen 1916 mennessä Kouvolasta oli muodostunut merkittävä liikenne- ja risteysasema.

Vuosisadan vaihde oli seudullisen kehittymisen aikaa. Venäläiset rakensivat Kouvolaan suuren varuskunnan, asemakylän kauppa- ja koulupalvelut kehittyivät, ja Kouvolan Toripäivät alkoivat. Kouvolasta tuli taajaväkinen yhdyskunta 1917 ja kauppala kuusi vuotta myöhemmin. Kehitys kuitenkin pysähtyi talvisodan pommitusten takia, kun Kouvolan keskusta paloi. Sodan jälkeen paikkakunnalle tulleet karjalaiset virkistivät jälleen kauppalan elämää ja tekivät siitä monipuolisemman.

Vauhdikasta kehitystä kesti yli 30 vuotta

Kouvolasta tuli Kymen läänin pääkaupunki 1955. Kaupungistuminen ja muuttoliike vauhdittivat kehitystä, alueliitokset toivat lisää tilaa kasvamiselle, ja vuonna 1960 Kouvolasta tuli kaupunki. Liikenneyhteydet paranivat ja keskusta rakennettiin uudelleen.

Elinkeinoelämä monipuolistui ja tekstiiliteollisuus lähti nousuun. Myös kulttuuripalvelut, kuten teatteri, kirjasto, musiikkiopisto ja orkesteri alkoivat kehittyä. Kaupungintalo valmistui 1968.

1970- ja 1980-luku olivat Kouvolassa voimakasta kasvun aikaa. Rahaa riitti, pienet alueliitokset antoivat kasvutilaa, läänin- ja piirinhallinto keskittyivät Kouvolaan ja kaupunkiin tuli hovioikeus. Korjalaan muodostui market- ja teollisuusalue, ja seudun kuntien yhteistyö elpyi. Tykkimäen huvipuisto avattiin.

Laman jälkeen uuteen nousuun

1990-luvulla asiat muuttuivat. Työpaikat vähenivät rajusti ja työttömyys nousi 4 prosentista 24 prosenttiin. Väestö alkoi ikääntyä ja vähetä.

Kouvola on kuitenkin lähtenyt uuteen nousuun Pietarin vetoavun ja selkeiden tulevaisuuden tavoitteiden voimin.